10. toukokuuta 2016

Sitterin uudistus

Mieheni vanhemmat ovat hyviä säilyttämään hyödyllisiä tavaroita. Näinpä talostamme on aina löytynyt miehelläkin silloin yli 20 vuotta sitten käytössä ollut sitteri, joka oli suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta kaipasi ehkä vähän tuunausta. Tai ehkei sitteri niinkään, mutta minä kaipasin :) Niinpä tuhlasin taas kankaisiin ja ompelin sitterin vanhan päällisen päälle laitettavan helposti irrotettavan (ja näin ollen helposti pestävän) päällisen nepparikiinnityksillä.


Tässä sitteri ennen.

Ja tässä se on nyt! Eikö ole söpö?!


Kaavat tein vanhan päällisen pohjalta, joka siis edelleen on tukineen ja pehmikkeineen tuolla alla. Tekemiseen ei kyllä turhan kauaa mennyt ja oli oikeastaan aika hauskaa! Pääsin myös kokeilemaan Prymin neppareiden kiinnittämistä! Ne oli todella helppo kiinnittää Prymin Vario-pihdeillä, joilla saa kiinni myös sirkkarenkaat ja monet muut.


Jospa sitterille tuli näin käyttöaikaa vähän lisää! Kaavatkin ovat tallessa, joten uusia päällisiäkin pääsee tekemään tarvittaessa hyvinkin helposti.

Vauvanpesä - babynest

Vauvanpesät ovat tämän päivän vauvajuttu. Sellainen, joka on nyt in. Vaikka en suuria aaltoja yleensä seuraakaan, niin nyt piti hyvästä syystä päästä kokeilemaan itsekin vauvanpesän ompelua, siihen kun löytyy netistä vaikka kuinka monenlaista ja -näköistä ohjetta, eikä idea loppujen lopuksi ole kovin typerä; vauvathan nukkuvat mielellään "ahtaasti".


Kankaat löysin taas Kangas Sirusta Kuusamosta. Ohjeena käytin tätä. Ohjeesta poiketen leveyttä on pari senttiä enemmän ja täytteenä IKEAn jostain halvasta tyynystä vanut. Tuli oikein hyvä ja pehmoinen näinkin :) Naru löytyi omista askartelutarvikkeista.



Parin kuukaden päästä pääsen testaamaan tätä käytännössä! <3 Mieli tekisi tehdä pesään mätsäävä vauvanpeitto lopuista kankaanpalasista.

9. toukokuuta 2016

Ommeltu norsu


Googlettelin ommeltujen norsujen kaavoja yksi päivä ja löysin melkein heti ohjeen tähän norsuun. Se oli niin suloinen, että pitihän se päästä kokeilemaan! Kangasvalinta oli ehkä vähän typerä, mutta onnistui se näinkin.


Ohje oli hyvin selkeä, joten norsu valmistui hyvin nopsaan! Kankaana Vallilan punaisten Mandariini-verhojen palanen. Meidän talomme on suht matala, joten verhoja joutui lyhentämään melkoisesti, etteivät ne laahaisi lattiaa. Näin kangasta jäi pari reilua suikaletta, josta palaset sai helposti leikattua.


Tekisi melkein mieli tehdä näitä varastoon, että voisi aina viedä sukulaislapsille lahjaksi :) Täytteenä vanhan tyynyn palleroituneet vanut.

Kestokimppu ja -kukkaviehe

Päätimme miehen kanssa mennä naimisiin. Päätettiin vaan ja varattiin aika maistraattiin parin viikon päähän tästä päätöksestä. Sormuksien kanssa meinasi tulla kiire, kuten myös häämekon ja -kimpun ja kaiken muunkin. Emme kertoneet kellekään aikeistamme, vaan homma sujui hyvin salassa. 31.3.16 sitten sanoimme toisillemme tahdon Oulun maistraatissa.



Tein häämekkoni kiireessä itse. Kankaat löytyi onneksi Kuusamon Kangas Sirusta (loistava kangaskauppa!) ja kaavat vähän tuolta ja täältä. Loput sävelsin itse. Tietysti itse tehdyn mekon kanssa piti saada myös itse tehty kimppu ja tarvikkeet siihen ja miehen vieheeseen löysin omista varastoista ja Suomalaisesta kirjakaupasta. Ja ei kun kokeilemaan!


Ylimääräisistä tarvikkeista valmistui miehellekin viehe rinnukseen!


Tilaisuus oli hyvin yksinkertainen, todistajina toimi kaksi maistraatin työntekijää. Aprillipäivänä sitten paljastimme suvuillemme tekosemme :) Alemman kuvan taulun printti Design Sarandia.


Vielä kuva tältä päivältä, kun järvi on vihdoin sulamassa ja tuuli on kuljettanut jäälautat tähän lahteen :)


3. helmikuuta 2016

Kainuun kukkalapaset

Kainuun kukkalapaset ovat nimensäkin perusteella äitini syntymämaakunnan lapaset. Kainuu on meille koko perheen väelle tuttu ja tärkeä paikka, sieltä on hyviä ja kauniita muistoja pitkistä lomista kesämökillä ja mummolassa. Yksi siskoistani pyysi jo monta monta vuotta sitten, että jos joku osaisi kutoa hänelle Kainuun maakuntalapaset, mutta kun projekti tuntui turhan kalliilta ja hankalalta, ei kukaan oikein tarttunut toimeen. Kunnes minä tartuin.


Koska olen ajatuksissani paljon muualla, niin en tietenkään muistanut ottaa hienoa edustavaa ryhmäkuvaa kaikista tekemistäni pareista! (Mikä ehkä vähän harmittaa, mutta en sille voi mitään, kun lapaset ovat levittäytyneet vähän turhan etelään nyt!)


Lanka: Pirkanmaan kotityön paksu Pirkkalanka (115g)
Puikot: 3mm sukkapuikot

Osan lapasista tein valmiista lapaspaketeista, jotka tilasin Taito Pirkanmaan verkkokaupasta. Osaan tummia lapasia tilasin langat vyyhteinä, joten lankoja jäi vielä hurjan paljon yli. Vielä voisi siis muutamat tummapohjaiset lapaset kutaista :)

Tässä kaikki tekemäni parit kuitenkin juuri höyrytettyinä. Nämä ovat ensimmäisiä kunnon kirjoneuletöitäni ikinä (kyllä, aloitan aina vaikeimmasta ja siirryn helpompaan!), joten jälki oli ainakin ensimmäisessä parissa sen näköistäkin, mutta sen parin jätinkin itselleni, joten ei haittaa.


Käyn viikoittain kansalaisopiston Neulekahvilassa, jossa osallistujien keski-ikä lähentelee reilua kuuttakymmentä vuotta. Siellä mummojen kanssa tikutellessa yksi pari syntyi n. viikossa, nopeimmin yksi pari syntyi kolmessa päivässä. Alun koristekierrereuna oli aina vaikein, mutta siitä kun pääsi eteenpäin niin loppu sujui mukavasti, sen kun vaan tikutteli menemään :)

Lapaset saivat kyllä paljon kiitosta ja kehuja, enkä itsekään voisi olla lahjavalintaani tyytyväisempi. Lahjoin näillä siis kaikkia kolmea siskoani, sekä äitiäni ja värivalinnatkin osuivat oikeaan!

Mutta jospa ensi jouluksi keksisin jonkun vähemmän työlään lahjaidean...